Ajatuspaloja

Elämässäni on aika harvassa semmoiset viikonloput, joille ei ole suunniteltuna yhtään mitään. Tästä viikonlopusta tuli yllätyksenä sellainen. Olen lukenut, että aika moni colitis ulcerosaa sairastava syö laktoositonta ja gluteenitonta ruokaa sekä välttää punaista lihaa.  Itse olen ollut sairauden diagnoosista asti aika laiska miettimään, miten pitäisi syödä. Siihen vaikuttaa osittain se, että lääkäri heti sanoi, ettei ruokavalion muutoksella ole mitään tutkittua hyötyä. Osittain vaikuttaa ihan laiskuus ja hektinen elämä. Totuus ruuan suhteen on se, että jokaisella eri asiat vaikuttaa eri tavalla - ei auta muuta kuin kokeilla. Ruuanlaitto on kivaa silloin, kun siihen on aikaa. Yleensä ei vain ole. Niinpä olen lähinnä tuskastuneena miettinyt, että mitä tässä nyt sitten enää voi syödä ja mättänyt suuhuni vähän kaikkea. Tämän viikonlopun yllättävä vapaa-aika antoi minulle mahdollisuuden todistaa, että gluteenittomalla ruokavaliolla voi syödä kaikenlaisia herkkuja. ...

Olen vältellyt tämän aiheen pariin palaamista. Epäonnistumisista ei ole kiva puhua. Sunnuntait ovat kuitenkin rehellisyyden ja ahdistuneisuuden aikaa. Lisätään tuskaa kaivamalla tämäkin haava auki. Tavoitteeni oli mahtua tavoitefarkkuihin ja hankkia napakoru, kun täytän 30. Sitä ei koskaan tapahtunut. Terveellisen elämän tielle tuli kesä, Ruisrock, matkat, stressi, kiire ja milloin mikäkin tekosyy tai ihan oikeakin syy. Ei terveellisen ruokavalion opettelu kuitenkaan turhaa ole ollut. Syön nykyään todella paljon terveellisemmin kuin koskaan aiemmin. Tiedän, mikä minulle sopii ja mikä ei. Vuosia ongelmanani olleet vatsavaivat ovat suurimmaksi osaksi historiaa. Syön enemmän marjoja ja vihanneksia kuin koskaan. Aloitan jokaisen arkiaamun smoothiella, jossa on mm. pinaattia, pellavansiemenrouhetta, marjoja, macaa ja raakakaakaota. Syön myös lounaaksi aina salaatin. Tämän ansiosta olen yleensä päivisin pirteä. Opin myös sen, että salitreenaaminen ei ole minulle oikea liikuntamu...

"Mä tajusin, että mä syön terveellisesti myös sen takia, että voin paremmin, enkä vain mahaläskieni takia." -Minä   "Voitko kirjoittaa tuon itsellesi jonnekin ylös?" -Neiti T Kirjoitan siitä blogimerkinnän.  Myönnän nyt täysin avoimesti, että aloin syödä terveellisesti pelkästään siitä syystä, että halusin pienemmän mahan. Terveellisellä ruokavaliolla oli tasan yksi määränpää: vyötärön kaventuminen. Tästä syystä ruokavalion noudattaminen on välillä ollut aivan järkyttävän raskasta ja vaikeaa. Päässä on pyörinyt vuorotellen ajatuksia siitä, että miksi ihmeessä yritän pienentää mahaani, joka ei ole mitenkään liian suuri. Vuorotellen ajatukset ovat taas olleet sitä mieltä, että mahani todellakin on liian suuri ja miksei se pienene, vaikka noudatan ruokavaliotani tiukasti. Vietin juhannuksen syöden mitä tahansa. Siihen mitä tahansa syömiseen liittyi paljon vehnää ja sokeria. Ylläoleva tiramisu oli sunnuntain viimeinen ruoka-annos. Se ei ollut edes erit...

Kolme kuukautta dieettiä takana. Ihmiset ovat kyselleet siitä paljon ja pyytäneet vinkkejäkin. On vaikea antaa jollekin muulle jotain selkeitä vinkkejä. Minun ruoka- ja treeniohjelmani on luotu minulle ja minun elämääni sopivaksi. Yksi tärkeimpiä ajatuksia on kuitenkin se, että mikään ei tapahdu hetkessä. Kyse on elämäntapojen muuttamisesta terveellisemmäksi. Tuntuu hassulta korostaa itsestäänselvää asiaa ihan niin kuin kuka tahansa muukin tästä aiheesta puhuva. Se on vain totuus. Raskas, vaikea ja ahdistava totuus. Toivoisin, että olisin näiden kuukausien aikana jo saavuttanut tavoitteeni ja voisin marssia tavoitefarkuissa ylpeänä pitkin kaupunkia. Ei se vain ole niin yksinkertaista. Vuosien huonon ruokavalion tekemät vahingot eivät hetkessä katoa. Kaksi asiaa voin kuitenkin sanoa vinkkeinä: 1. Lopeta sokerin syöminen. Jos et voi tehdä sitä kokonaan, syö sokeria vain kerran viikossa, kun pidät herkkupäivän. Sen jälkeen, kun poistin sokerin ruokavaliostani miltei kokona...

Alkuvuodesta taisin kirjoittaa, että huomasin tekevänsi suunnilleen kahta eri ruokaa aina, kun kotona ruokaa teen. Siinä vaiheessa tein kotona ruokaa harvoin. Nyt olen tehnyt kotona ruokaa joka päivä melkein kolme kuukautta. Jälleen olen siinä tilanteessa, että kaikki hyväksikin havaitut ruuat alkavat maistua puulta. Tekisi mieli syödä lähinnä ranskalaisia, sipsejä ja leipää. Oli siis pakko keksiä jotain dieettiin sopivia uusia ruokia, jotta motivaatio pysyisi yllä. Kaivoin netistä reseptejä ja onnistuin tänään tekemään kahta mainiota ruokaa. Ensimmäinen ruoka oli jopa niin mainiota, että en muistanut kuvata sitä. Nautin koostumuksesta ja nautin mausta. Täydellinen leipähuijaus. Resepti on täysin kopioitu karppaus.infosta . Juustoleipäset: 2 kananmunaa 1,5 dl mantelijauhetta 2 dl juustoraastetta 1-2 tl leivinjauhetta Sekoitin ainekset, tein kasoja uuninpellille leivinpaperin päälle ja paista 225 asteessa. Toinen tekemäni ruoka oli kookospinaattikeitto. S...

Minua pelottaa kirjoittaa tämä julkaisu. Vähemmän pelottavaa olisi ottaa itsestään rumia kuvia ja lätkäistä niitä netti täyteen. Se nyt on kuitenkin jo niiiiiin nähty minun kohdallani. Nyt on kyse jostain aivan muusta. Minä aion virallisesti luvata, että treenaan mahani sellaiseen kuntoon, jossa voin lunastaa teinivuosien haaveeni. Ajattelin silloin, että jos minulla joskus on nätti maha, hankin napalävistyksen. Maha on se kohta kehostani, jota eniten inhoan. Laktoosi-intoleranssi, ärtyvä suoli, kuukautiset, stressimaha: mitä näitä tekosyitä nyt pömppömahalle on? Oikea syy on laiskuus. Laiskuus siinä, että en minä jaksa alkaa miettiä, mitä minä söisin. En jaksa. En. En. En. Minun yksi uuden vuoden lupauksistani oli, etten ota stressiä liikunnasta. Sattui kuitenkin niin, että Atlantis Musikaali ja Spartan Sport Center antoivat minulle mahdollisuuden treenaamiseen musikaalin esityskauteen asti. Minussa on kuulemma motivaatiota ja virtaa. Onkohan se kaunis tapa sanoa, että...