Loma alkoi satunnaisilla ajatuksilla

Olen onnellinen. Minulla on Vappu-loma. Loman alku menee valmistellessa Vappua ja loman loppu menee Vapusta selvitessä - no ei nyt ehkä sentään.

Satunnaisia ajatuksia.

Eilen oli vaikea päivä. Kiukutti. Tuntui, että teatteri vie kaiken ajan, eikä pääse koskaan mihinkään, eikä näe ystäviä koskaan, eikä jaksa enää juhliakaan, eikä saa syödä mitään, kun on joku typerä dieettikin päällä. Kiukutti mennä nukkumaan ennen puoltayötä ja laittaa herätys sunnuntaiaamuna klo 9. Missä muka on se elämä, jossa todellakin lähdin loman kunniaksi bilettämään, vaikka aamuherätys olikin sinä aamuna ollut 5.25?

Ongelma on siinä, että tunnen liikaa huonoa omaatuntoa siitä, etten ehdi tehdä kaikkea. En vain yksinkertaisesti voi olla kolmessa paikassa yhtäaikaa, enkä voi jaksaa neljää eri aktiviteettia saman päivän aikana. Mutta, kun minä haluaisin olla ja jaksaa. En haluaisi jättää mitään väliin tai tehdä mitään puolella teholla. Haluaisin pystyä kaikkeen ja koko ajan.

Ei se edes ole totta, ettenkö näkisi ystäviäni. Näen usein ystäviäni, mutta en näe heitä joka päivä enkä pääse kaikkiin bileisiin. Eikä sekään ole totta, etten jaksaisi bilettää. En vain halua enää bilettää niin paljon, kun se vie aikaa niiltä asioilta, joita haluan tehdä paljon enemmän. Eikä minun olisi pakko olla dieetillä tai kahdessa musikaalissa ja improryhmässä yhtäaikaa. Kaikki on omia valintojani.

Ja koska valitsin eilen mennä nukkumaan ennen puoltayötä, heräsin tänään klo 9 juoksemaan. Sen jälkeen ehdin syödä aamiaista ystäväni kanssa, pyöräillä ihanassa auringonpaisteessa tosi hyviin laulutreeneihin, käydä kaupassa ostamassa ensimmäisen osan vappuruokia (ja tulppaaneja!!!) sekä käydä vielä leffassa ja teellä ystäväni kanssa.

Noista kaikista syistä olin tänään hyvin onnellinen ja tyytyväinen elämääni, kun kävelin kaupungilta kotiin. Elämäni Turussa on juuri sellaista elämää, jota tällä hetkellä eniten haluan elää. Olen siis valinnut oikein - satunnaisesta kiukuttelusta huolimatta.