Ajatuspaloja

Alkuvuodesta taisin kirjoittaa, että huomasin tekevänsi suunnilleen kahta eri ruokaa aina, kun kotona ruokaa teen. Siinä vaiheessa tein kotona ruokaa harvoin. Nyt olen tehnyt kotona ruokaa joka päivä melkein kolme kuukautta. Jälleen olen siinä tilanteessa, että kaikki hyväksikin havaitut ruuat alkavat maistua puulta. Tekisi mieli syödä lähinnä ranskalaisia, sipsejä ja leipää. Oli siis pakko keksiä jotain dieettiin sopivia uusia ruokia, jotta motivaatio pysyisi yllä. Kaivoin netistä reseptejä ja onnistuin tänään tekemään kahta mainiota ruokaa. Ensimmäinen ruoka oli jopa niin mainiota, että en muistanut kuvata sitä. Nautin koostumuksesta ja nautin mausta. Täydellinen leipähuijaus. Resepti on täysin kopioitu karppaus.infosta . Juustoleipäset: 2 kananmunaa 1,5 dl mantelijauhetta 2 dl juustoraastetta 1-2 tl leivinjauhetta Sekoitin ainekset, tein kasoja uuninpellille leivinpaperin päälle ja paista 225 asteessa. Toinen tekemäni ruoka oli kookospinaattikeitto. S...

On ja ei ole.Yhtenä aamuna ystäväni neiti T ja neiti P olivat luonani kahvilla. Katselin heidän ripsiään ja kysyin, ovatko ne aidot. Olivat ne. Samalla Neiti T mainosti minulle ripsihoitoainetta, joka kasvattaa ripsiä. Hän oli käyttänyt sitä ripsiinsä. Siitä asti aloin kertoa kaikille: "Tiesitkö, että on olemassa sellainen aine, joka kasvattaa ripsiä?!" Hämmentävää mutta totta. En ole koskaan ajatellut, että ripseni olisivat lyhyet. Ne ovat aina olleet ihan hyvän pituiset ja tummat. Ei ne kuitenkaan läheskään niihin mittoihin yltäneet kuin hoitoaineella käsiteltyinä. Puhuttuani tarpeeksi kauan (ehkä vuoden!) ripsihoitoaineesta päättivät neiti T ja neiti P antaa minulle sellaisen valmistujaislahjaksi. Se tehosi. Ripseni saavat jatkuvaa ihailua osakseen. Toki siihen tarvitaan hoitoaineen lisäksi myös se, että jaksan joka aamu laittaa ripsiväriä. Muuta meikkiä en sitten arkisin käytäkkään, mutta mitäpä siitä, kun silmät kerran säihkyvät? Jaa, että mitä tämä ripsihoit...

Olin etukäteen kauhuissani, kun ymmärsin, että lauantaina ei ole suunniteltuja ruokia, eikä tarkkaa aikataulua. Tiesin vain, että toimintaa riittää ja paljon. Olin huolissani siitä, mitä oikein syön, että pysyn hengissä koko päivän. Se on hassua, miten parissa kuukaudessa oppii suunnittelemaan ruokansa ja elämänsä miltei minuuttien tarkkuudella. Totaalinen kalenteriaddiktio ja kyvyttömyys rentoutua? Perjantai-illalla totesin itselleni, että jospa vaikka syön asioita, joita sattuu sillä hetkellä tekemään mieli. On siten ennenkin eletty - viimeiset 29 vuotta itseasiassa. Päiväni alkoi Impromaakareiden promokuvauksilla. Marssimme mahtavan Arsi Koivulan valokuvattaviksi. Kuvia voi katsella Impromaakareiden Facebook-sivulta . Ohjeeksi annettiin, että meidän pitää näyttää omilta itseiltämme. Siinä onnistuttiin hyvin. Hulluja, ihania sekopäitä. Tykkään. Rakastan. Tosi paljon. Tilatkaa meidät keikalle! Promokuvauksista vaatteiden sovitukseen. Funze de Menta -musika...

Vappu. Ihana, rakas, lempijuhlani, joka on huomaamattaan täynnä perinteitä. Tänä vuonna suunnittelin Vapun ruokia valehtelematta useamman viikon ajan. Dieetin varrella tuli mieleen yhtä sun toista ruokaa, jota on ihan pakko saada Vappuna. Aamiaisellani oli marjarahkaa, juustokakkua, simaa, kahvia, kuohuviiniä ja vettä.   Juustokakkua tosiaan. Päätin joskus alkuvuodesta, että tänä vuonna opettelen leipomaan juustokakkua. Serkkuni Herra A vinkkasi, että amerikkalainen juustokakku on uunissa tehtävä kakku, johon ei tule liivatetta. Päätin kokeilla sitä. Hivenen sovelsin löytämääni ohjetta. Pyysin kaikilta maistajilta palautetta, ja palautteen perusteella onnistun seuraavalla kerralla tekemään täydellisen juustokakun. Olen siitä vakuuttunut. Ei se siis huonoa tälläkään kertaa ollut, mutta aina voi ylittää itsensä. Ystäväni Neiti T kutsuu joka vappuaamu grillaamaan klo 10. Totesin paikalle päästyäni, että söin aamiaisen, joten olen aika täynnä. "Söit aamiais...